Imetyksen aloitus
Vastasyntyneen imetys on äidille ja vauvalle molemmin puolista opettelua. Vauvat ovat kuitenkin mestareita imemään maitoa ja parhaassa tapauksessa imetys sujuu alusta asti luonnostaan. Vanhempien on kuitenkin hyvä perehtyä imetyksen aloittamiseen jo etukäteen, jotta he osaavat toiminnallaan mahdollistaa imetyksen sujumisen luonnollisesti. Kaikki ei myöskään aina suju suunnitelmien mukaan ja imetyshaasteiden ilomaantuessa on tärkeä tietää, että suurin osa pulmista on ratkaistavissa.
Vastasyntynyt vauva osaa hamuilla rintaa jo heti syntymänsä jälkeen. Imetyksen kannalta on tärkeää, että vauva pääsee synnyttyään äidin rinnalle, jossa hän pystyy hakeutumaan rinnalle ja saamaan ensimmäiset maitopisarat. Vauva ilmaisee haluaan imeä maiskuttelemalla ja nokkimalla. Saatuaan rinnan suuhun hän osaa imeä ja saa ensimmäiset pisarat superjuomaansa. Vastasyntyneen vauvan maha on hyvin pikkuinen ja jo muutama pisara tuhtia ensimaitoa antaa hänelle tarvittavan energian elämänsä alkutaipaleelle.
Jos vauvan on vaikea saada otetta rinnasta, on tärkeää rauhoittaa tilannetta ja yrittää uudelleen niin, että sekä äiti että vauva ovat mahdollisimman rentoja. Rintaa voi tarjota vauvan suuhun niin, että hänen on helpompi saada oikeanlainen imuote. Pidä vauvaa lähelläsi mielellään iho ihoa vasten asennossa, jossa vauvan pää on kohtisuorassa rintaa vasten, eikä hänen tarvitse kääntää päätään. Imetyksen ensimmäisinä päivinä sairaalassa ollessa kannattaa hyödyntää kätilöitä ja pyytää heiltä apua oikean imuotteen ja hyvien imetysasentojen löytämiseksi.
Imetyksen ensimmäiset päivät
Ensimmäisten päivien aikana vauva tarvitsee paljon läheisyyttä. Imetyksen kannalta vauvaa on hyvä pitää mahdollisimman paljon ihokontaktissa ja harjoitella imettämistä aina kun vauva ilmaisee haluavansa maitoa esimerkiksi napsuttamalla suutaan. Maito nousee rintoihin yleensä vasta 3-4 päivää synnytyksen jälkeen. Imetyksen alkupäivien aikana imettäminen voi sattua johtuen hormonien herkistämistä rinnoista. Kipu tuntuu yleensä heti imetyksen alussa noin 10 sekunnin ajan ja loppuu sitten. Jos kipu ei kuitenkaan mene ohi, on tärkeää tarkastaa imuote. Väärä imuote voi aiheuttaa kovaa kipua ja rinnanpäiden rikkoutumista.
Imettäjän muistilista
Usein tuoreita vanhempia mietityttää saako vauva tarpeeksi ravintoa äidinmaidosta. Vauvat ovat superimijöitä, mutta vanhempi ei pysty näkemään, kuinka paljon vauva imee maitoa. Tietyistä turvamerkeistä pystyt päättelemään sujuuko imetys ja saako vauva riittävästi äidin maitoa. Jos seuraavat kriteerit täyttyvät, voi luottaa siihen, että vauva saa riittävästi ravintoa.
- Vauvaa imetetään kun hän ilmaisee tarvetta maidolle ja on rinnalla noin 8-12 kertaa vuorokaudessa.
- Vauvalle tulee märkä pissavaippa vähintään 5krt vuorokaudessa
- Vauva kakkaa joka päivä. Noin kuuden viikon ikäisenä väli voi olla useammankin päivän.
- Vauva kasvaa noin 500g/kk. Vauvan kasvua seurataan neuvolassa.
- Vauva nielee maitoa imiessään.
- Imetys on kivutonta.
Hyödyllisiä tarvikkeita imetyksen avuksi
Parhaimmillaan ja helpoimmillaan imetykseen ei tarvitse muuta kuin vauvan ja äidin. On kuitenkin olemassa erilaisia tarvikkeita, mitä saatat tarvita imetyksen apuna. Kaikkia mahdollisia tarvikkeita ei kannata hankkia etukäteen ennen vauvan syntymää, vaan on hyvä katsoa ensi mitä sinä ja vauvasi tarvitsette. Tässä lista perusvälineistä, jotka moni äiti on kokenut hyödylliseksi.
- Harsoja
- Imetysliivit
- Liivinsuojukset
- Imetystyyny
- Rintapumppu
- Maidonkerääjä
Mistä apua imetykseen
Imetyksen alussa kannattaa kysyä neuvoa kätilöltä tai hankkia tietoa esimerkiksi Imetyksen Tuki Ry:n tietopankista tai imetyksen tukiäideiltä. Haasteiden kanssa ei kannata jäädä yksin, sillä lähes kaikkiin ongelmiin löytyy kyllä ratkaisu. Myös toisen vanhemman tuki ja kannustava asenne imetykseen on ensiarvoisen tärkeää ja ennustaa pitkää ja onnistunutta imetysmatkaa perheen pienokaisen kanssa.
Imetys ja ruokavalio
Imetysaikana terveellinen ja monipuolinen ruokavalio on tärkeää sekä äidin, että vauvan hyvinvoinnin kannalta. Äidin nauttima ravinto vaikuttaa maidon koostumukseen. Äidin ravitsemus tulee olla riittävällä tasolla, sillä imetys kuluttaa energiaa. Myös riittävästä veden juomisesta on tärkeää huolehtia. Imettäessä tuleekin usein jano. Kaikille imettäville äideille suositellaan myös D-vitamiinilisää 10 mikrogrammaa ympäri vuoden.
Imettävä äiti vois syödä samaa ruokaa kuin muutkin muutamia rajoituksia lukuun ottamatta. Ruokaviraston elintarvikkeiden turvallisen käytön ohjeisiin on listattu, mitä ruokia imetysaikana tulee välttää tai käyttää rajoitetusti.
- Kofeiinipitoiset juomat ja muut valmisteet, joihin on lisätty kofeiinia. Suositellaan käytettävän rajoitetusti korkeintaan 200mg kofeiinia (n.3dl kahvia)/vrk. Kofeiini erittyy rintamaitoon, eikä sitä suositella imeväisikäisille.
- Hauki. Ei suositella käyttöä lainkaan korkean elohopeapitoisuuden vuoksi.
- Kalalajit. Suositellaan käytettävän vaihdellen. Suuria petokaleja vain 1-2krt/kk. Kalalajien vaihtelualla vältetään ympäristösaastepitoisuuksien liikasaanti.
- Korvasieni. Ei suositella käytettävän lainkaan korvasienimyrkkyjen jäämien vuoksi.
- Merilevävalmisteet. Ei suositella käytettävän lainkaan, mikäli jodipitoisuutta ei ole tiedossa.
- Ravintolisinä myytävät yrttivalmisteet. Saattavat sisältää luontaisia haitta-aineita, joiden turvallisesta käytöstä ei ole tietoa.
- Yrttiteejuomat. Ei suositella käyttöä, sillä saattavat sisältää lountaisia haitta-aineita, joiden turvallisesta käytöstä ei ole tietoa.
- Öljykasvien siemenet. Ei suositella käyttöä, sillä niihin kerääntyy luontaisesti raskasmetalleja maasta.
Imetys ja alkoholi
Imetysaikana ei suositella alkoholituotteiden käyttöä, sillä turvallista riskirajaa ei tiedetä. Lasi viiniä tai annos mietoa alkoholijuomaa ei todennäköisesti silloin tällöin otettuna ole haitaksi, mutta usein nautittuna se voi vaarantaa vauvan kasvun ja kehityksen sekä vaikutta maidoneritykseen. Pienikin määrä alkoholia rintamaidossa voi kuitenkin vaikuttaa makuun ja maito ei maistukaan vauvalle tavalliseen tapaan. Se voi tehdä vauvan unesta myös levottomampaa.
Alkoholi siirtyy suoraan äidinmaitoon ja veren alkoholipitoisuus on sama kuin äidinmaidon sillä hetkellä. Vauvan verenkiertoon maito kulkeutuu ruuansulatuselimistön kautta ja on siten määrältään pienempi. Alkoholipitoisuus maidossa poistuu samanaikaisesti kuin veren alkoholipitoisuus pienenee. Suurimmillaan pitoisuus on noin tunti alkoholin nauttimisen jälkeen.
Tärkeää on myös muistaa, että vauva ja vähänkään päihtynyt vanhempi ei ole hyvä yhdistelmä, sillä se aiheuttaa turvallisuusriskin ja esimerkiksi vauvan käsittely ei ole hallittua. Vauva aistii myös vanhemman erikoisen käytöksen ja voi tuntea olonsa turvattomaksi. Päihtynyt vanhempi ei saa myöskään nukkua samassa sängyssä vauvan kanssa vaikka ei tällöin imettäisikään.
Tässä artikkelissa on käytetty lähteenä Imetyksen tuki Ry:n sivuja. Imettäjän ravitsemukseen liittyvän tiedon lähteenä on Ruokavirasto.fi