Vauvat kasvavat ja kehittyvät vauhdilla, enemmän kuin missään elämänvaiheessa enää vauvavuoden jälkeen. Kun kaikki liikkumisen perustaidot ovat hallinnassa jatkuu näiden taitojen harjoitteleminen. Vauvan motorisen kehityksen eteneminen on vanhemmille todella mielenkiintoista seurattavaa. On jännittävää odottaa milloin vauva kääntyy tai milloin hän ryömii ensimmäistä kertaa. Kiire ei ole mihinkään, mutta vanhempi voi omalla toiminnallaan tukea vauvan motorista kehitystä mahdollistamalla luontaisen harjoittelun.
Alkuun vauvan kehitystä pääsee seuraamaan ja ihailemaan viikko viikolta. Senkin jälkeen tahti on huimaa ja kuukausittain vauva oppii uusia hienoja taitoja. Vanhemman voi olla hyödyllistä perehtyä vauvan tyypilliseen kehitykseen, jotta hän tietää, mitä on odotettavissa missäkin vaiheessa.
Vauvan motorinen kehitys kuukausittain
0-2kk
Vastasyntynyt vauva ei vielä kannattele kehoaan, vaan on täysin kantajansa kannateltavissa. Erityisen tärkeää on tukea vauvan niskaa ja päätä, koska pikkuinen ei jaksa kannatella vielä omaa päätään. Pään kannattelu onkin ensimmäisiä motorisia taitoja, mitä vauva oppii. Se tapahtuu yleensä 1-2kk kuukauden iässä.
Vauvan ollessa vatsamakuulla lattialla tai sylissä vanhemman rintaa vaste, pystyy muutaman viikon ikäinen vauva pikkuhiljaa kohottamaan päätään. Viikko viikolta niskalihakset vahvistuvat ja lopulta vauva jaksaa kannatella päätään tukevasti pystyasennossa. Pään kannattelu on siinäkin mielessä kiva taito, että vauva pystyy katselemaan laajemmin myös ympärilleen.
3-4kk
Tästä eteenpäinkin vauvan kehitys etenee ylhäältä alaspäin. Kun pään kannatus on hallinnassa, alkaa vauva kohottamaan koko ylävartaloaan kyynärvarsien varassa. Pian ympärillä olevat tavarat alkavat kiinnostamaan ja vauva alkaa kurkotella niitä kohti. Hän myös hoksaa miten potkitaan ja käyttää tätä taitoa usein innoissaan. Tämä tapahtuu yleensä noin 3kk iässä.
5-6kk
Pienempi vauva kurkottelee kohti lähellä olevia esineitä, mutta lähemmäs 5kk iässä hän osaa myös tarttua niihin. Esineet menevät tietysti suoraan suuhun. Pian hän oppii myös siirtämään lelun kädestä toiseen.
Lähemmäs 6 kk iässä vauva oppii kääntymään. Vatsalleen kääntyminen tapahtuu tyypillisesti ensimmäisenä ja sen jälkeen kääntyminen onnistuu pian myös toisin päin vatsalta selälleen. Moni vanhempi odottaakin milloin vauva kääntyy ensimmäisen kerran ja sen tapahtuminen onkin hieno hetki.
7-8kk
Reilun puolen vuoden ikäinen vauva harjoittelee istumista. Aluksi istuminen onnistuu kevyesti tuettuna, esimerkiksi pehmustetussa syöttötuolissa. Istuma aikojen ei tule alkuun olla kovin pitkiä, mutta vauva voi hyvin istua syöttötuolissaan esimerkiksi ruokailun ajan. 7-8kk ikäinen vauva osaa usein istua jo tukevasti ilman tukea.
8-10kk
Moni vanhempi odottaa jännittyneenä milloin vauva ryömii ensimmäisen kerran eikä ihme, sillä on todellinen merkkitapahtuma päästä itse liikkumaan eteenpäin paikasta toiseen. Kun vauva on oppinut ryömimään, kohottautuu hän seuraavaksi astetta ylöspäin ja oppii konttaamaan. Joillakin lapsilla on jo niin kiire kohti korkeuksia, että konttaaminen jää kokonaan väliin. 9kk iässä vauva osaa yleensä jo seistä tuettuna tai jopa tukea vasten.
Tässä iässä myös vauvan hienomotoriset taidot kehittyvät vauhdilla. Hän oppii tarttumaan pienempiin esineisiin ja nappaamaan pinsettiotteella pieniä mielenkiintoisia asioita lattialta. Lusikka ja nokkamukikin pysyvät jo hienosti käsissä. Myös istuminen sujuu jo selkä suorassa.
11-12kk
Lähemmäs vuoden iässä jo opitut taidot harjaantuvat hurjaa vauhtia ja lopulta taaperoikää lähestyvä vauva oppii yhden merkittävimmistä motorisista taidoistaan, eli kävelemisen. Usein vanhemmat jännittävät ottaako vauva ensimmäiset askeleensa ennen 1-vuotis syntymäpäiviään, mutta se on tarpeetonta. Yksilölliset erot ovat suuria. Joku voi oppia kävelemään jo 10 kuukauden iässä ja toinen lähemmän puolen vuoden ikää. Kummassakin tapauksessa vauvan motorinen kehitys on täysin normaalia.
Ennen kävelemistä vauva oppii seisomaan ilman tukea ja myöskin laskeutumaan istumaan seisoma asennosta. Yli 1-vuotias lapsi on hienomotorisilta taidoiltaan niin näppärä, että hän voi harjoitella jo omatoimista syömistä. Sotkun syntymiseen kannattaa tosi varautua.
Vauvan liikkumisen kehityksen tukeminen
Vanhemman on tärkeä muistaa, että jokainen lapsi on yksilöllinen. Myös motorinen kehitys etenee omassa tahdissa ja normaalin kehityksen rajat ovat hyvinkin laajat. Jos vauvan kehitys on toista saman ikäistä lasta hitaampaa, voi vanhempi herkästi huolestua ja pelätä, että jokin on vialla. Useimmissa tapauksissa vauva vaan on aikataulullisesti normaalin kehityksen toisessa päässä kuin nopeammin kehittyvä ikätoverinsa. Vauvan motorista kehitystä seurataan tiiviisti neuvolassa, jossa lisäseurantaa vaativa poikkeama kehityksessä osataan ottaa huomioon. Omista mietteistään ja huolistaan kannattaa niin ikään jutella neuvolakäyntien yhteydessä.
Vauvan luonnolliseen kehitykseen kuuluu valtava uteliaisuus ja mielenkiinto uusia asioita kohtaan. Tämä loputon into mahdollistaa liikkumisen kehityksen ja elintärkeiden taitojen oppimisen. Paras tapa tukea vauvan liikkumisen kehitystä on antaa vauvan touhuta ja tutkiskella erilaisia asioita mielenkiinnon mukaan. Vanhemman tehtävä on varmistaa ympäristön turvallisuus, mutta muuten sallia pienen tutkimusmatkailijan seikkailut. Samalla vauva harjoittelee liikunnallisia taitojaan. Liikkumisen kehitystä ei pysty eikä pidä nopeuttamaan, mutta harjoittelun mahdollistaminen tukee kehitystä.
